Rajaus

Tarkastelemme tässä laajentamista, erityisesti uusia reaktoreita Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Emme väitä ydinvoimaa runsashiiliseksi emmekä sitä, että jokainen nykyinen reaktori pitäisi sulkea nyt. Käytön jatkaminen ja käyttöiän pidentäminen on arvioitava tapauskohtaisesti.

Ydinvoiman puolesta puhuvat seikat

Ydinvoimalla on todellisia etuja, jotka tasapuolisessa arviossa on otettava huomioon.

Emme kiistä näitä etuja. Kysymys on siitä, ylittävätkö ne tietyn uuden hankkeen rakennusajan, rahoitusriskin ja pitkäaikaiset velvoitteet ja menestyykö hanke realistisia vaihtoehtoja paremmin.

  • Sen kasvihuonekaasupäästöt koko elinkaaren ajalta ovat vähäiset.
  • Reaktorit tuottavat sähköä suurelta osin säästä riippumatta ja saavuttavat usein korkean vuosittaisen käytettävyyden.
  • Niiden maankäyttö on tuotetun sähkön määrään nähden suhteellisen vähäistä.
  • Uraani on tiivistä ja helpommin varastoitavaa kuin maakaasu.

Milloin ydinvoima voi olla järkevä ratkaisu

Ydinvoima voi olla perusteltu valinta, kun tietyn sijoituspaikan olosuhteet ovat oikeat.

  1. Turvallinen nykyinen laitos voi jatkaa toimintaansa hyväksyttävin kustannuksin.

  2. Maa rakentaa toistuvasti samaa hyväksi havaittua suunnitelmaa käyttäen ammattitaitoista työvoimaa, vakiintuneita toimittajia ja kokenutta valvontaviranomaista.

  3. Riippumaton koko järjestelmän vertailu osoittaa, että reaktori voi saavuttaa ilmastotavoitteen ajoissa ja kilpailukykyisin kokonaiskustannuksin.

  4. Rahoitus, vastuut, polttoainehuolto, käytöstäpoisto ja jätehuolto on järjestetty avoimesti koko käyttöiäksi.

Kattava näyttöaineisto

Rakennusaika ja rahoitus ovat perustelujen ydin. Muissa korteissa tarkastellaan järjestelmäkysymyksiä, pitkäaikaisia velvoitteita ja muita riskejä.

  1. Keskeinen perustelu Kustannukset

    Uusien reaktorien taloudellinen riski jää veronmaksajille ja sijoittajille

    Uudet suuret reaktorit vaativat aluksi valtavia summia. Niitä on sen jälkeen rahoitettava vuosien ajan ennen kuin sähköä voidaan myydä. IPCC totesi, että ensimmäiset laatuaan olevat hankkeet Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa kestivät rakentaa yli 13 vuotta ja maksoivat kolmesta neljään kertaa alkuperäisen budjettinsa verran.

    Nykyaikaiset reaktorit voivat teknisesti mukauttaa tehoaan kysynnän muutoksiin. OECD/NEA pitää silti tasaista perusvoimakäyttöä taloudellisimpana toimintatapana: tehon alentaminen vähentää sähkön myyntiä, vaikka suurin osa rahoitus- ja kiinteistä käyttökustannuksista jatkuu.

    Miksi tällä on merkitystä uusissa hankkeissa

    Kun ilmastobudjetit ovat rajallisia, etusijalle pitäisi asettaa hankkeet, joiden kustannukset ja valmistumisajat ovat ennakoitavampia.

    Mitä on syytä pitää mielessä

    Nykyiset reaktorit ovat eri asia ja voivat olla kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Rakentamisen tulokset vaihtelevat myös alueittain. Standardoidut hankkeet Itä-Aasiassa ovat valmistuneet nopeammin, joten kustannusylitykset eivät ole väistämättömiä. Ydinvoiman joustava käyttö on teknisesti mahdollista ja voi tukea sähköverkkoa.

    Lähteet (4)
    1. IPCC AR6 WGIII, Chapter 6: Energy Systems Luvussa 6.4.2.4 käsitellään rakentamisaikoja, hankkeiden kustannusylityksiä, alkuinvestointeja ja alueellisia vastaesimerkkejä.
    2. IEA, The Path to a New Era for Nuclear Energy (2025) Tiivistelmä käsittelee rahoitusta, hankkeiden toteutusriskiä, polttoainekierron keskittymistä ja ehdollisia SMR-skenaarioita.
    3. IEA, Nuclear Power and Secure Energy Transitions (2022) Tiivistelmä arvioi nykyisten reaktoreiden käyttöiän pidentämisen taloudellisuutta erillään uudisrakentamisesta.
    4. OECD/NEA, Technical and Economic Aspects of Load Following with Nuclear Power Plants (2021) Tiivistelmässä ja raportissa selitetään, että reaktorit voivat säätää tehoaan kuormituksen mukaan, mutta tasainen perusvoimakäyttö on edelleen yksinkertaisin ja taloudellisin toimintatapa.
  2. Keskeinen perustelu Aika

    Rakentamisaika on ilmaston kannalta olennainen

    Reaktorin tuottama sähkö alkaa vähentää päästöjä vasta sen jälkeen, kun reaktori on kytketty sähköverkkoon. IPCC ilmoittaa monien viimeaikaisten Itä-Aasian hankkeiden rakentamisajaksi viidestä kuuteen vuotta, mutta ensimmäiset laatuaan olevat hankkeet Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa veivät yli 13 vuotta.

    Hankkeiden toteutus riippuu myös erikoistuneista työntekijöistä ja toimittajista, joiden määrää ei voi kasvattaa yhdessä yössä. IEA:n vuoden 2025 kyselyssä yli puolet energia-alan organisaatioista ilmoitti kriittisistä rekrytointipullonkauloista; ydinenergia-alalla 1,7 työntekijää oli lähestymässä eläkeikää jokaista nuorta alalle tulijaa kohden.

    Miksi tällä on merkitystä uusissa hankkeissa

    Jos toimivaksi osoitettua puhdasta sähköntuotantoa voidaan rakentaa nopeammin, uusi ydinvoima vähentää lähivuosien päästöjä vähemmän.

    Mitä on syytä pitää mielessä

    Standardoitu ydinvoimaohjelma ja vakiintunut toimitusketju voisivat silti auttaa pidemmällä aikavälillä. Tarkoitamme sitä, mitä pitäisi rakentaa ensin, emme sitä, onko reaktorista hyötyä koko sen käyttöiän aikana.

    Lähteet (3)
    1. IPCC AR6 WGIII, Chapter 6: Energy Systems Luvussa 6.4.2.4 käsitellään rakentamisaikoja, hankkeiden kustannusylityksiä, alkuinvestointeja ja alueellisia vastaesimerkkejä.
    2. IEA, The Path to a New Era for Nuclear Energy (2025) Tiivistelmä käsittelee rahoitusta, hankkeiden toteutusriskiä, polttoainekierron keskittymistä ja ehdollisia SMR-skenaarioita.
    3. IEA, World Energy Employment 2025, Executive Summary Tiivistelmässä raportoidaan rekrytointipullonkauloista, ydinenergia-alan insinööripulasta ja siitä, että 1,7 työntekijää lähestyy eläkeikää jokaista nuorta alalle tulijaa kohden.
  3. Päätöksenteon peruste Käyttövarmuus

    Ydinvoimalakannasta voi pysähtyä useita reaktoreita kerralla

    Reaktoreiden vuosikäytettävyys on usein korkea. Useaan reaktoriin voi silti osua samasta syystä johtuva vika. Vuonna 2022 jännityskorroosioon liittyvät tarkastukset, korjaukset ja kasaantunut huoltovelka laskivat Ranskan reaktorikannan keskimääräisen käytettävyyden 54%:iin, kun se vuosina 2015–2019 oli 73%.

    Kuumuus aiheutti toisenlaisen yhteisen rajoitteen kesä- ja heinäkuussa 2026. Jokien lämpenemistä ja lämpöpäästöjä koskevat raja-arvot johtivat Ranskan jokivarsilla sijaitsevien reaktoreiden käytettävyyden täydelliseen tai osittaiseen menetykseen. RTE mittasi tehollisen käytettävyyden menetykseksi kesäkuun lopulla enimmillään noin 8 GW ja heinäkuun puolivälin tienoilla noin 9 GW.

    Miksi tällä on merkitystä uusissa hankkeissa

    Sähköverkko, jossa on paljon samankaltaisia suuria reaktoreita, tarvitsee riittävät reservit, siirtoyhteydet ja korvaavan tuotannon harvinaisten mutta suurten käyttökatkosten varalle.

    Mitä on syytä pitää mielessä

    Ranskan sähköjärjestelmän toimitusvarmuus säilyi vuonna 2022, ja reaktorikanta toipui. RTE raportoi vuodelta 2025 käytettävyydeksi 74,0 % ja ydinsähkön tuotannoksi 373,0 TWh, lähelle kriisiä edeltänyttä tasoa. RTE:n mukaan kuumuudesta johtunut tuotannon menetys vuonna 2026 jäi pieneksi suhteessa koko reaktorikannan tuotantoon, ja Ranskan tehoreservit pysyivät positiivisina. Vaikutus vaihtelee sijainnin ja jäähdytysjärjestelmän mukaan.

    Lähteet (3)
    1. RTE, French Annual Electricity Review 2025 Ydinvoimaa koskevassa osassa esitetään reaktorikannan käytettävyys 54 % vuonna 2022 ja 74,0 % vuonna 2025, tuotanto 373,0 TWh vuonna 2025 sekä syyt ja vaikutukset järjestelmään.
    2. RTE, First-Half 2026 Electricity System Review PDF:n sivut 22–23, kuvan 10 jälkeen, käsittelevät kesä–heinäkuun kuumuudesta johtunutta ydinvoiman tehollisen käytettävyyden menetystä, lämpöpäästörajoja ja järjestelmän tehoreservejä.
    3. IAEA PRIS, World Trend in Energy Availability Factor Maailmanlaajuiset reaktoreiden käytettävyystiedot. Luettu 16. heinäkuuta 2026.
  4. Päätöksenteon peruste Verkkoreservit

    Yhden suuren reaktorin vika koskee koko sähköjärjestelmää

    Sähköjärjestelmät ylläpitävät nopeasti aktivoituvia reservejä suurimman uskottavan äkillisen tehovajeensa varalle. Vuoden 2013 tausta-asiakirjassaan ENTSO-E perusti Manner-Euroopan 3.000 MW:n viitehäiriön kahteen 1.500 MW:n ydinvoimalayksikköön. Vuoden 2025 brittiläistutkimuksen mukaan Hinkley Point C voi aiheuttaa enimmillään 1,8 GW:n mitoitushäiriön, kun Sizewell B:n vastaava luku on 1,32 GW.

    Miksi tällä on merkitystä uusissa hankkeissa

    Mitä suurempi yksittäinen laitosyksikkö on, sitä enemmän reservikapasiteettia koko järjestelmän on pidettävä valmiina sen äkillisen menetyksen varalle.

    Mitä on syytä pitää mielessä

    Tämä ei koske vain ydinvoimaa. Suuret siirtoyhteydet ja merituulivoiman verkkoliitynnät voivat myös määrittää suurimman mitoitushäiriön, ja akut voivat tarjota nopeita reservejä. Käynnissä olevat reaktorit tuottavat myös pyörimisenergiaa.

    Lähteet (2)
    1. ENTSO-E, Supporting Document for the Network Code on Load-Frequency Control and Reserves (2013) PDF:n sivuilla 57 ja 109–110 selitetään 3.000 MW:n viitehäiriö ja sen perustana olevat kaksi 1.500 MW:n ydinvoimalayksikköä.
    2. Badesa, Matamala and Strbac, Energy Policy 196 (2025), 114379 Ison-Britannian tapaustutkimuksessa Hinkley Point C:n mitoitushäiriötä, joka on enintään 1,8 GW, verrataan Sizewell B:n 1,32 GW:iin.
  5. Päätöksenteon peruste Jäähdytysvesi

    Reaktorin jäähdytys kuormittaa jokia ja vesiluontoa

    NREL:n katsauksen mukaan jäähdytysratkaisulla voi olla suurempi merkitys kuin polttoainetyypillä. Läpivirtausjäähdytys ottaa sähköyksikköä kohden vettä 10–100 kertaa enemmän kuin kiertojärjestelmät, kun taas kiertojärjestelmät kuluttavat vettä vähintään kaksi kertaa enemmän. Yhdysvaltain EPA:n mukaan vedenottorakenteet voivat tappaa tai vahingoittaa kaloja, äyriäisiä ja niiden munia.

    Miksi tällä on merkitystä uusissa hankkeissa

    Lämpövoimalan jäähdytyskuormitus syntyy aina laitoksen käydessä ja kohdistuu paikallisesti, vaikka sen sähkö olisi vähähiilistä.

    Mitä on syytä pitää mielessä

    Vedenotto ei ole sama asia kuin veden kulutus: suurin osa läpivirtausjäähdytyksen vedestä palautetaan. Meriveden käyttö, kiertojäähdytys ja kuivajäähdytys voivat vähentää tiettyjä vaikutuksia, mutta niiden kustannukset, vesihäviöt ja vaikutukset suorituskykyyn eroavat toisistaan.

    Lähteet (2)
    1. NREL, A Review of Operational Water Consumption and Withdrawal Factors for Electricity Generating Technologies (2011) Tiivistelmä ja sivut 7–14 erottavat vedenoton veden kulutuksesta ja vertailevat jäähdytysratkaisuja.
    2. U.S. EPA, Cooling Water Intakes Selittää kalojen, äyriäisten ja mätimunien törmäys- ja kulkeutumisriskit jäähdytysveden ottorakenteissa.
  6. Päätöksenteon peruste Tuonti

    Ydinvoima ei poista tuontiriippuvuutta

    Reaktori ei tarvitse kaasuputkea, mutta se tarvitsee silti uraania sekä konversio-, rikastus- ja polttoaineen valmistuspalveluja. Vuonna 2025 Venäjän osuus EU:n energiayhtiöille toimitetusta uraanista oli noin 16%, konversiopalveluista 24% ja rikastuspalveluista 23%.

    Miksi tällä on merkitystä uusissa hankkeissa

    Kotimaahan rakennettu reaktori ei merkitse kotimaista polttoainehuoltoa.

    Mitä on syytä pitää mielessä

    Uraani vie vähän tilaa ja sitä on helppo varastoida, joten riski ei ole sama kuin tuontikaasun kohdalla. Vuoden 2025 lopussa EU:n energiayhtiöillä oli varastossa keskimäärin yli kolmeen reaktorin polttoaineenvaihtoon riittävä määrä. Kanada oli suurin uraanintoimittaja.

    Lähteet (2)
    1. Euratom Supply Agency, Market Observatory (2025 data) EU:n uraanin alkuperä, konversion, rikastuksen ja polttoaineen valmistuksen haavoittuvuudet sekä energiayhtiöiden varastot. Luettu 16. heinäkuuta 2026.
    2. IEA, The Path to a New Era for Nuclear Energy (2025) Tiivistelmä käsittelee rahoitusta, hankkeiden toteutusriskiä, polttoainekierron keskittymistä ja ehdollisia SMR-skenaarioita.
  7. Päätöksenteon peruste Uraanin louhinta

    Uraanin louhinta tuottaa pitkäikäistä jätettä

    IAEA:n mukaan uraanin käsittelyjätteeseen voi jäädä jopa 85% malmin alkuperäisestä radioaktiivisuudesta, ja se sisältää myös raskasmetalleja ja muita mahdollisesti haitallisia yhdisteitä. Pohjois-Amerikan ja Euroopan uraanikaivostyöntekijöitä yhdistäneessä tutkimuksessa havaittiin kohonnut keuhkosyöpäkuolleisuus; vuonna 1965 tai myöhemmin palkatuilla ylimääräinen riski oli pienempi.

    Miksi tällä on merkitystä uusissa hankkeissa

    Polttoainekierto siirtää osan ydinvoiman ympäristö- ja työterveyskuormasta pois voimalaitokselta.

    Mitä on syytä pitää mielessä

    Suuri osa terveysnäytöstä kuvastaa aiempia työoloja. Nykyaikainen ilmanvaihto, altistumisen seuranta, tiivispohjaiset jätealueet ja tiukempi sääntely voivat vähentää riskiä olennaisesti, mutta käsittelyjätteet vaativat silti pitkäaikaista eristämistä.

    Lähteet (2)
    1. IAEA, Occupational Radiation Protection in the Uranium Mining and Processing Industry (2020) Luvussa 6.9 sivuilla 101–102 käsitellään käsittelyjätteen radioaktiivisuutta, raskasmetalleja, kemiallisia vaaroja ja pitkäaikaista eristämistä.
    2. Richardson et al., Mortality among uranium miners in North America and Europe, International Journal of Epidemiology (2021) Tiivistelmässä ja taulukossa 3 esitetään yhdistettyjen uraanikaivostyöntekijäkohorttien kuolleisuusmalleja, mukaan lukien myöhemmin palkattujen pienempi ylimääräinen keuhkosyöpäkuolleisuus.
  8. Päätöksenteon peruste Turvallisuus

    Sota synnyttää vuosikymmeniä kestäviä vaaroja

    Sota voi vaurioittaa voimalinjoja, keskeyttää sähkönsaannin ja jäähdytyksen, rajoittaa huoltoa ja asettaa henkilöstön ankaran paineen alle. Helmikuussa 2026 IAEA raportoi kahdesta uudesta ulkoisen sähkönsyötön täydellisestä menetyksestä Zaporižžjan ydinvoimalassa. Rikastamiseen ja jälleenkäsittelyyn liittyy erillinen huoli, koska molemmat ovat ydinaseiden leviämisen kannalta arkaluonteisia.

    Miksi tällä on merkitystä uusissa hankkeissa

    Reaktoria ja sen käytettyä polttoainetta on suojattava vuosikymmeniä, myös reaktorin ollessa pysäytettynä sekä poliittisen epävakauden ja sodan aikana.

    Mitä on syytä pitää mielessä

    Reaktori ei voi räjähtää ydinpommin tavoin, eikä hyökkäys johda automaattisesti reaktorisydämen sulamiseen. Siviilikäyttö ei ole aseohjelma. Kansainvälisten ydinmateriaalivalvontajärjestelyjen tarkoitus on varmistaa rauhanomainen käyttö.

    Lähteet (3)
    1. IAEA, Nuclear Safety, Security and Safeguards in Ukraine, GOV/2026/7 PDF:n sivun 6 kohdassa 14 kirjataan kaksi ulkoisen sähkönsyötön täydellistä menetystä Zaporižžjan ydinvoimalassa 6. ja 13. joulukuuta 2025.
    2. IAEA, Technical Features to Enhance Proliferation Resistance of Nuclear Energy Systems (2010) Luvussa 2, painetun version sivulla 7 (PDF:n sivulla 17), selitetään, miksi rikastus- ja siviilijälleenkäsittelylaitokset tai -teknologiat ovat ydinaseiden leviämisen kannalta arkaluonteisia.
    3. IAEA, Safeguards and Verification Selittää, miten kansainvälisillä ydinmateriaalivalvontajärjestelyillä varmistetaan ydinmateriaalien ja -teknologian säilyminen rauhanomaisessa käytössä.
  9. Päätöksenteon peruste Onnettomuudet

    Harvinaiset onnettomuudet voivat lamauttaa kokonaisia alueita

    UNSCEAR kirjasi Fukushiman jälkeen noin 118 tuhatta evakuoitua, mukaan lukien muista kuin ydinonnettomuuteen liittyneistä syistä evakuoidut. WHO ei raportoi säteilyaltistuksesta johtuneita akuutteja säteilyvammoja tai kuolemia, mutta evakuointi ja uudelleensijoittaminen aiheuttivat laajoja sosiaalisia, taloudellisia ja kansanterveydellisiä haittoja.

    Miksi tällä on merkitystä uusissa hankkeissa

    Vaikka todennäköisyys on pieni, evakuointi, kotien menettäminen, puhdistustyöt ja korvaukset voivat vaikuttaa vuosien ajan yhteisöihin kaukana voimalasta.

    Mitä on syytä pitää mielessä

    Fukushima ei määritä nykyaikaisen reaktorin onnettomuustodennäköisyyttä, sillä se riippuu suunnittelusta, sijainnista, käytöstä ja hätätilanteisiin varautumisesta. Näyttö ei tue väitteitä Fukushiman säteilyn aiheuttamista joukkokuolemista.

    Lähteet (2)
    1. UNSCEAR 2013 Report, Volume I, Scientific Annex A Tieteellisen liitteen A kohdassa 76 kirjataan varotoimena ja suunnitellusti tehdyt evakuoinnit ja selitetään likimääräinen kokonaismäärä.
    2. WHO, Health consequences of the Fukushima nuclear accident (2016) Kansanterveyttä käsittelevässä osassa erotetaan säteilyvaikutukset evakuoinnin ja uudelleensijoittamisen sosiaalisista ja terveydellisistä seurauksista.
  10. Päätöksenteon peruste Vastuu

    Vakuutus ei kata onnettomuuden koko riskiä

    Uudistettu Pariisin yleissopimus asettaa toiminnanharjoittajan vastuun vähimmäismääräksi 700 miljoonaa euroa. Brysselin järjestelmässä julkinen rahoitus täydentää saatavilla olevat korvaukset vähintään 1,5 miljardiin euroon. Saksan nykyiset säännöt edellyttävät enintään 2,5 miljardin euron taloudellista vakuutta.

    Miksi tällä on merkitystä uusissa hankkeissa

    Ennalta turvattu määrä ei ole sama kuin vakavan alueellisen onnettomuuden mahdollinen taloudellinen vahinko; valtio ja yhteiskunta kantavat osan riskistä.

    Mitä on syytä pitää mielessä

    Kansalliset säännöt vaihtelevat, ja 700 miljoonaa euroa on vähimmäismäärä, ei yleinen enimmäismäärä. Ankara ja toiminnanharjoittajalle kanavoitu vastuu osoittaa korvausvaatimukset yhdelle vastuulliselle toiminnanharjoittajalle, ja valtiot voivat vaatia suurempaa vakuutusturvaa.

    Lähteet (2)
    1. OECD/NEA, New treaties to strengthen rights of people affected by nuclear accidents (2022) Selittää toiminnanharjoittajan 700 miljoonan euron vähimmäisvastuun ja julkiset korvaustasot, joiden ansiosta saatavilla oleva korvaus on vähintään 1,5 miljardia euroa.
    2. German Federal Ministry of Justice, Section 9 of the Nuclear Financial Security Ordinance § 9 asettaa reaktoreille pakollisen taloudellisen vakuuden, jonka enimmäismäärä on 2,5 miljardia euroa.
  11. Päätöksenteon peruste Jätteet ja purku

    Jätteet ja laitoksen purkaminen jatkuvat reaktoria pidempään

    IAEA raportoi vuonna 2024, ettei yksikään korkea-aktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen geologinen loppusijoituslaitos ollut toiminnassa. Maaliskuussa 2026 Posivan Olkiluodon laitosten käyttölupahakemuksen käsittely oli Suomessa edelleen kesken.

    Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi kolmen EU:n käytöstäpoisto-ohjelman osalta, jotka koskivat vanhoja ja ennenaikaisesti suljettuja reaktoreita, että kustannusarviot nousivat 40% eli vuoden 2010 4,1 miljardista eurosta vuoden 2015 5,7 miljardiin euroon. Ennen loppusijoitusta rahoitusvaje oli 1,7 miljardia euroa.

    Miksi tällä on merkitystä uusissa hankkeissa

    Uusi reaktori synnyttää velvoitteita, jotka jatkuvat sen jälkeen, kun se lakkaa tuottamasta tuloja. Siksi rahastojen ja instituutioiden on riitettävä vuosikymmeniksi.

    Mitä on syytä pitää mielessä

    Tutkimustieto tukee syvää geologista loppusijoitusta, ja hyvin suunnitellut rahastot voivat sisällyttää tulevat kustannukset hankkeeseen. Tarkastetut reaktorit olivat poikkeuksellisia vanhoja hankkeita eivätkä ennuste jokaiselle uudelle laitokselle. Loppusijoituslaitokset on silti luvitettava, rakennettava ja otettava käyttöön.

    Lähteet (4)
    1. IAEA, Roadmap for Implementing a Geological Disposal Programme (2024) Luvussa 1.1, painetun version sivulla 2 (PDF:n sivulla 12), todetaan, ettei julkaisuaikana toiminnassa ollut yhtään korkea-aktiivisen jätteen, käytetty polttoaine mukaan lukien, geologista loppusijoituslaitosta.
    2. STUK, Finland’s national-report questions and answers (2026) Artiklan 19 viitteessä 125 (PDF:n sivulla 4) todetaan, että Posivan Olkiluodon laitokset olivat käyttölupakäsittelyssä.
    3. U.S. NRC, Backgrounder on Radioactive Waste Määrittelee käytetyn reaktoripolttoaineen ja korkea-aktiivisen radioaktiivisen jätteen sekä kuvaa niiden nykyistä käsittelyä.
    4. European Court of Auditors, EU nuclear decommissioning assistance programmes (2016) Kohdissa 72–85 ja 113–115 dokumentoidaan tarkistetut kustannusarviot ja rahoitusvaje ilman loppusijoitusta.
  12. Päätöksenteon peruste Pienreaktorit

    SMR-reaktorit eivät ole osoittaneet toimivuuttaan suuressa mittakaavassa

    SMR-reaktoreita on jo toiminnassa Venäjällä ja Kiinassa. Niiltä puuttuu näyttö toistettavasta käyttöönotosta kilpailukykyiseen hintaan. Luvatut säästöt edellyttävät standardoituja malleja, tehdasvalmistusta ja suurta tilauskantaa, samalla kun pienemmät reaktorit menettävät osan mittakaavaeduista.

    Miksi tällä on merkitystä uusissa hankkeissa

    Hallitusten pitäisi arvioida SMR-reaktoreita valmistuneiden hankkeiden perusteella, ei sellaisten säästöjen mukaan, jotka riippuvat edelleen massatuotannosta ja kustannusten tulevasta alenemisesta.

    Mitä on syytä pitää mielessä

    Pienempiä hankkeita voi olla helpompi rahoittaa, ja niille voi löytyä hyödyllisiä tehtäviä. IEA:n ydinvoiman suurempaa kasvua kuvaavat skenaariot olettavat valtion tuen, nopeammat lupamenettelyt, onnistuneen toteutuksen ja suuret kustannussäästöt.

    Lähteet (3)
    1. IPCC AR6 WGIII, Chapter 6: Energy Systems Luvussa 6.4.2.4 käsitellään rakentamisaikoja, hankkeiden kustannusylityksiä, alkuinvestointeja ja alueellisia vastaesimerkkejä.
    2. IAEA Expands Global Initiative to Boost Knowledge of Small Modular Reactors (4 August 2025) Raportoi SMR-kehityksestä maailmanlaajuisesti, mukaan lukien toiminnassa olevat yksiköt Kiinassa ja Venäjällä.
    3. IEA, The Path to a New Era for Nuclear Energy (2025) Tiivistelmä käsittelee rahoitusta, hankkeiden toteutusriskiä, polttoainekierron keskittymistä ja ehdollisia SMR-skenaarioita.

Näin työskentelemme

Katsomme, ettei Euroopan pitäisi nostaa uusia reaktoreita ilmastopolitiikan painopisteeksi. Hyväksymme sen, että ydinvoiman elinkaaripäästöt ovat vähäiset ja että osa nykyisistä laitoksista kannattaa pitää toiminnassa. Jokainen perustelu viittaa taustalla olevaan näyttöön, kertoo, missä ja milloin se pätee, ja selittää johtopäätöksemme. Mukana on myös kantaamme vastaan puhuvia tosiseikkoja. Jos jonkin lähteen tiedot ovat virheellisiä tai vanhentuneita, kerro siitä meille.